Renkaan pyörimissuunnasta
Valvoja: Moderaattorit
Renkaan pyörimissuunnasta
Useimpiin renkaisiin, missä ei ole ihan symmetrinen kuvio, on merkitty kylkeen pyörimissuuntaa osoittava nuoli. Jos ajatellaan yksinkertaistettuna asiaa vaikkapa traktorin takapyörän tapaista kuviota(>>>) niin takarenkaassa pyörimissuuntaa osoittava nuoli on näinpäin -> . Tietenkin, koska pyörä vetää ja sen kehänopeus on suurempi kuin tienpinnan, jolloinka kuvio puhdistuu automaattisesti, eli hiekka tai kura kulkeutuu pyörän keskiviivalta ulospäin kuvion uria pitkin. Mutta entäs etupyörä? Jos sillä on samantyyppinen pintakuvio, niin siinäkin myös nuoli on samaan pyörimissuuntaan osoittava. Mutta nytpä pyörä ei vedäkään, vaan periaatteessa hieman jarruttaa ja sen kehänopeus on pienempi kuin tienpinnan. Jos rengas asennetaan nuoli pyörimissuuntaan, niin rengaspa ei puhdistakaan itseään, vaan tukkeuttaa kuvion vetämällä kurat keskustaansa päin. EIKÖ SIIS TÄLLAINEN RENGAS PITÄISI ASENTAA VANTEELLE NIMENOMAAN VASTOIN OSOITETTUA PYÖRIMISSUUNTAA, JOTTA RENKAAN ITSEPUHDISTUS TOIMISI? Näin maalaisjärjellä ajateltuna... Ottakaapa kantaa!
Koutosen Hannu
Moi!
Siis jos oikein ymmärsin tuon mallisi, niin tuo tarkoittaa, että kuvio on ikään kuin V-kirjaimen mallinen ja jos katsoo renkaan etureunaa, V menee kärki edellä maahan renkaan pyöriessä?
Ainakin auton renkaissa jos mietitään veden poistumista (vesi on helpompi ajatella kuin kura), niin rengas työntää edellään vesipatjaa riippumatta onko kyse etu- vai takarenkaasta, vetävästä vai jarruttavasta pyörästä. Tokihan sutiva pyörä yrittää ruopia sen eteen kasautuvan vesipatjan takavasemmalle, mutta ei ajatella nyt sitä.
Nyt kun kuvio menee maahan V:n kärki edellä, se pumppaa sinne renkaan alle jäävän veden etuviistoon pois renkaan alta. Jos kuvio menisi A-mallisena, eli ne hännät ensin maahan, niin rengas keräisi sen vesipatjan sinne A:n huippuun, mistä ei olisi sitten tietä enää pois, jolloin rengas helpommin nousisi vesipatjan päälle liirtämään.
Uskoisin, että maantiekäyttöön hyväksyttyjen renkaiden kuviota suunnitellessa nimenomaan tuo veden poistuminen on ensisijainen suunnittelukriteeri myös mopopuolella.
Jos mietitään pehmeään maahan suunniteltuja crossirenkaita, niin eturenkaan kuvio on todella harva, jotta se puhdistuisi. Takarengas on joko myös harva, tai sitten se kuvio 'hymyilee', eli nappiriveillä on tehty tuollaisia U:n muotoisia 'lapioita' jotka menevät sitten turpeeseen hännät edellä, eli yrittävät sitä mutapaakkua kerätä sinne lapion pohjalle jotta siitä saisi jonkinlaisen otteen viemään mopoa eteenpäin. Kun nuo 'hymyt' ovat tarpeeksi harvassa, kuvio myös puhdistuu.
-Tero-
Siis jos oikein ymmärsin tuon mallisi, niin tuo tarkoittaa, että kuvio on ikään kuin V-kirjaimen mallinen ja jos katsoo renkaan etureunaa, V menee kärki edellä maahan renkaan pyöriessä?
Ainakin auton renkaissa jos mietitään veden poistumista (vesi on helpompi ajatella kuin kura), niin rengas työntää edellään vesipatjaa riippumatta onko kyse etu- vai takarenkaasta, vetävästä vai jarruttavasta pyörästä. Tokihan sutiva pyörä yrittää ruopia sen eteen kasautuvan vesipatjan takavasemmalle, mutta ei ajatella nyt sitä.
Nyt kun kuvio menee maahan V:n kärki edellä, se pumppaa sinne renkaan alle jäävän veden etuviistoon pois renkaan alta. Jos kuvio menisi A-mallisena, eli ne hännät ensin maahan, niin rengas keräisi sen vesipatjan sinne A:n huippuun, mistä ei olisi sitten tietä enää pois, jolloin rengas helpommin nousisi vesipatjan päälle liirtämään.
Uskoisin, että maantiekäyttöön hyväksyttyjen renkaiden kuviota suunnitellessa nimenomaan tuo veden poistuminen on ensisijainen suunnittelukriteeri myös mopopuolella.
Jos mietitään pehmeään maahan suunniteltuja crossirenkaita, niin eturenkaan kuvio on todella harva, jotta se puhdistuisi. Takarengas on joko myös harva, tai sitten se kuvio 'hymyilee', eli nappiriveillä on tehty tuollaisia U:n muotoisia 'lapioita' jotka menevät sitten turpeeseen hännät edellä, eli yrittävät sitä mutapaakkua kerätä sinne lapion pohjalle jotta siitä saisi jonkinlaisen otteen viemään mopoa eteenpäin. Kun nuo 'hymyt' ovat tarpeeksi harvassa, kuvio myös puhdistuu.
-Tero-
Hyvä, että löytyi molemmansuuntaisia ajatuksia asiasta. Jatkampa vielä omaa pohdiskeluani.
Vesiliirron estämiseksi ovat renkaan valmistajat ja suunnittelijat varmasti käyttäneet aikaa paljon, enkä kyseenalaista heidän saavutuksiaan. Veden syrjäyttäminen renkaan alta tulee kuitenkin tärkeäksi vasta yli 80 km/h nopeuksilla, joita hiekkateillä ja kuralla ei kovin usein käytetä, joten pitäisin tärkeämpinä ominaisuuksina renkaan hallittua käyttäytymistä jarrutustilanteissa ja pidon säilymistä pehmeällä pinnalla ajettaessa koskien nyt nimenomaan eturengasta ja sen kuvion asentamissuuntaa.
Älkää nyt loukkaantuko, jos otan esimerkin traktorin renkaasta, molempia yhdistää samanlaisella pinnalla ajo joten samat lainalaisuudet pätevät tässä asiassa. Jos traktorin etuakseli on vetävä, rengas sille asennetaan V-kuvio alaspäin edestä katsoen samasta syystä, kuin taka-akselillakin; pyörä vetää ja pureutuu alustaansa, jolloin ripakuvioiden väliin jäävä massa pursuaa vedon vaikutuksesta reunoille päin ja rengas puhdistaa itseään koko ajan ja pito säilyy. Jos eturengas ei vedä, käy päinvastoin; maa puskee sitä vastaan ja maa-aines tunkeutuu ripojen suunnassa kohti renkaan keskiviivaa, rengas tukkeutuu ja menettää pitonsa. Jos ripakuvio vetämättömässä pyörässä on päinvastoin A-sakarat alaspäin, rengas käyttäytyy samoin kuin vetävä pyörä, eli puhdistaa itseään automaattisesti. Tätä sovelletaan esimerkiksi hinattavissa työkoneissa, joden renkaat eivät vedä.
Sovellettuna enduropyörän eturenkaaseen tämä tarkoittaisi mielestäni sitä, että esimerkiksi hiekkateillä enimmäkseen ajettaessa etupyörä kannattasi asentaa kuvio A-tyyliin, jolloin kuvio tienpinnassa on aurausasennossa terävä kärki menosuuntaan. Tällöin toteutuu sama aurausilmiö, joka korostuu jarrutettaessa, rengas auraa hiekkaa kuviollaan keskiviivalltaan sivuille päin eikä tukkeudu, vaan pito säilyy paremmin.
Kulumiseen kuvion suunta vaikuttaa niin, että V-suuntaisesti asennettuna kuviot kuluvat pykälille, A-suunnassa kuluminen on tasaista. Tätä sovelletaan traktorimaailmassa siten, että jos koneella ajetaan kovalla asfaltilla paljon, niin renkaan asennetaan juuri sen takia "väärinpäin".
Karkeilla nappularenkailla nämä "lait" eivät päde samalla tavalla, koska ne on rakennettu niin harvaksi, että kura ei sentakia tartu kiinni niihin.
Elikkä oma käsitykseni näillä perusteilla tosiaankin on se, että hiekkatiepyörän V- kuvioisen eturenkaan oikea asennus pyörimissuuntaan nähden on edestä katsoen sakarat alaspäin A-tyyliin, riippumatta siitä, mihinpäin pyörimissuuntaa osoittava nuoli on renkaan kylkeen painettu.
Vesiliirron estämiseksi ovat renkaan valmistajat ja suunnittelijat varmasti käyttäneet aikaa paljon, enkä kyseenalaista heidän saavutuksiaan. Veden syrjäyttäminen renkaan alta tulee kuitenkin tärkeäksi vasta yli 80 km/h nopeuksilla, joita hiekkateillä ja kuralla ei kovin usein käytetä, joten pitäisin tärkeämpinä ominaisuuksina renkaan hallittua käyttäytymistä jarrutustilanteissa ja pidon säilymistä pehmeällä pinnalla ajettaessa koskien nyt nimenomaan eturengasta ja sen kuvion asentamissuuntaa.
Älkää nyt loukkaantuko, jos otan esimerkin traktorin renkaasta, molempia yhdistää samanlaisella pinnalla ajo joten samat lainalaisuudet pätevät tässä asiassa. Jos traktorin etuakseli on vetävä, rengas sille asennetaan V-kuvio alaspäin edestä katsoen samasta syystä, kuin taka-akselillakin; pyörä vetää ja pureutuu alustaansa, jolloin ripakuvioiden väliin jäävä massa pursuaa vedon vaikutuksesta reunoille päin ja rengas puhdistaa itseään koko ajan ja pito säilyy. Jos eturengas ei vedä, käy päinvastoin; maa puskee sitä vastaan ja maa-aines tunkeutuu ripojen suunnassa kohti renkaan keskiviivaa, rengas tukkeutuu ja menettää pitonsa. Jos ripakuvio vetämättömässä pyörässä on päinvastoin A-sakarat alaspäin, rengas käyttäytyy samoin kuin vetävä pyörä, eli puhdistaa itseään automaattisesti. Tätä sovelletaan esimerkiksi hinattavissa työkoneissa, joden renkaat eivät vedä.
Sovellettuna enduropyörän eturenkaaseen tämä tarkoittaisi mielestäni sitä, että esimerkiksi hiekkateillä enimmäkseen ajettaessa etupyörä kannattasi asentaa kuvio A-tyyliin, jolloin kuvio tienpinnassa on aurausasennossa terävä kärki menosuuntaan. Tällöin toteutuu sama aurausilmiö, joka korostuu jarrutettaessa, rengas auraa hiekkaa kuviollaan keskiviivalltaan sivuille päin eikä tukkeudu, vaan pito säilyy paremmin.
Kulumiseen kuvion suunta vaikuttaa niin, että V-suuntaisesti asennettuna kuviot kuluvat pykälille, A-suunnassa kuluminen on tasaista. Tätä sovelletaan traktorimaailmassa siten, että jos koneella ajetaan kovalla asfaltilla paljon, niin renkaan asennetaan juuri sen takia "väärinpäin".
Karkeilla nappularenkailla nämä "lait" eivät päde samalla tavalla, koska ne on rakennettu niin harvaksi, että kura ei sentakia tartu kiinni niihin.
Elikkä oma käsitykseni näillä perusteilla tosiaankin on se, että hiekkatiepyörän V- kuvioisen eturenkaan oikea asennus pyörimissuuntaan nähden on edestä katsoen sakarat alaspäin A-tyyliin, riippumatta siitä, mihinpäin pyörimissuuntaa osoittava nuoli on renkaan kylkeen painettu.
Koutosen Hannu
Itselläni on myös tuo v-kuvioitu rengas. Ja pyörimis suunnat on merkattu eteen ja taakse päinvastaisiin suuntiin. Itse ihmettelin tätä ja mietin samoja syitä tähän kuin te. Kysyin sitten rengaskauppiaalta/asentajalta ja hänen versio on se että jos etu rengas asennetaan samoin päin kuin takanen, niin etunen kuluu epätasaisesti jolloin noin joka kolmannes nappula on koholla joka puolestaan aiheuttaa tärinää. Tämän näki vanhoista trailmaxeista joissa pyörimissuunta oli kummassakin sama. Kun taas alle tulivat heidenau k60 joissa saman tapainen kuvio ja asennettu eripäin ei ole esiintynyt samanmoista kulumista!
Mutta miettikääpä tuota A ja V -tyyliä silloin kun etupyörä on vinossa ja käännytään. A-tyylissä sakara on menosuuntaan nähden pitkittäin kun taas V-tyylissä poikittain. V-tavalla siis pito olisi huomattavasti parempi. Jarrutuksessa taas rengas kerää eteensä sorakasaa joka taas auttaa pysähtymiseen jos nyt eturengasta soralla kauheasti huvittaa lukita.
näin minäkin sen joskus itselleni selitin. Ei passaa miettiä liikaa näitä inssinöörttien suunnittelemia juttujaTTA kirjoitti:Mutta miettikääpä tuota A ja V -tyyliä silloin kun etupyörä on vinossa ja käännytään. A-tyylissä sakara on menosuuntaan nähden pitkittäin kun taas V-tyylissä poikittain. V-tavalla siis pito olisi huomattavasti parempi. Jarrutuksessa taas rengas kerää eteensä sorakasaa joka taas auttaa pysähtymiseen jos nyt eturengasta soralla kauheasti huvittaa lukita.
